▓▓ Exclusive suomi ▓▓

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

▓▓ Exclusive suomi ▓▓
به معنای اختصاصی فنلاندی؛ مختص به زبان فنلاندی ست و صرفاً جهت تمرین آموزشگاه و درخواست متن اصیل زبان ایجاد شده!
امیدوارم بهره لازم را ببرید=*)​

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kielet torjumaan Alzheimerin tautia
Jos haluat pysyä henkisesti vireänä, sinun pitäisi opiskella kieliä. Kielitaito voi suojella dementialta. Lukemattomat tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet tämän. Opiskelijan iällä ei ole mitään merkitystä. On tärkeää harjoittaa aivoja säännöllisesti. Sanaston opiskeleminen aktivoi aivojen eri alueita. Nämä alueet ohjaavat tärkeitä kognitiivisia prosesseja. Sen vuoksi monikieliset ihmiset ovat tarkkaavaisempia. Heillä on myös parempi keskittymiskyky. Monien kielten taidosta on kuitenkin myös muuta etua. Monikieliset ihmiset voivat tehdä parempia päätöksiä. Toisin sanoen he tekevät päätöksensä nopeammin. Tämä johtuu siitä, että heidän aivonsa ovat oppineet valitsemaan. He tuntevat aina ainakin kaksi nimitystä yhdelle asialle. Kumpikin nimitys on käyttökelpoinen vaihtoehto. Siksi monikieliset ihmiset tekevät päätöksiä koko ajan. Heidän aivonsa ovat harjaantuneet valitsemaan useista asioista. Harjaantuminen ei hyödytä ainoastaan aivojen puhekeskusta. Useat aivojen alueet hyötyvät monikielisyydestä. Kielitaito merkitsee myös parempaa kognitiivista hallintaa. Mutta se ei tietenkään ehkäise dementiaa. Monikielisillä ihmisillä sairaus kuitenkin etenee hitaammin. Heidän aivonsa näyttävät myös kykenevän hidastamaan sen vaikutuksia paremmin. Dementian oireet ilmenevät kieliä opiskelleilla lievemmässä muodossa. Sekavuus ja unohtelu on vähemmän vakavaa. Sen vuoksi sekä vanhat että nuoret hyötyvät samalla lailla kielen oppimisesta. Ja myöskin: Jokaisen kielen myötä uuden kielen oppiminen tulee helpommaksi. Meidän kaikkien tulisikin lääkkeiden sijaan ottaa sanakirja!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Puhummeko kaikki afrikkalaista kieltä?
Emme ole kaikki käyneet Afrikassa. On kuitenkin mahdollista, että kaikki kielet ovat jo olleet siellä! Ainakin monet tiedemiehet uskovat siihen. Heidän käsityksensä mukaan kaikkien kielten alkuperä löytyy Afrikasta. Ne ovat levinneet sieltä muualle maailmaan. Kaikkiaan on olemassa yli 6 000 eri kieltä. Niillä sanotaan kuitenkin olevan yhteiset juuret Afrikassa. Tutkijat ovat vertailleet eri kielten äänteitä. Äänne on sanassa pienin eriteltävissä oleva yksikkö. Kun yksi äänne muuttuu, myös sanan merkitys muuttuu. Englannin kielestä otettu esimerkki kuvaa tätä. Englannin kielessä dip ja tip kuvaavat kahta eri asiaa. Englannin d ja t ovat siis kaksi eri äännettä. Tämä foneettinen vaihtelu on suurinta afrikkalaisissa kielissä. Se pienenee kuitenkin merkittävästi sen mukaan mitä kauemmas tullaan Afrikasta. Juuri tässä tutkijat näkevät todisteen teorialleen. Väestöt, jotka laajentuvat, muuttuvat yhdenmukaisemmiksi. Uloimmilla rajoillaan geneettinen vaihtelevuus pienenee. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että ”uudisasukkaiden” määrä myös vähenee. Mitä pienempi määrä geenejä siirtyy, sitä yhdenmukaisemmaksi väestö tulee. Geenien mahdollisten yhdistelmien määrä pienenee. Sen seurauksena siirtyneen väestön jäsenet muistuttavat enemmän toisiaan. Tutkijat kutsuvat tätä perustajan vaikutukseksi. Ihmiset ottivat Afrikasta lähtiessään mukaan kielensä. Mutta pienempi määrä uudisasukkaita toi tullessaan pienemmän määrän äänteitä. Tällä tavoin yksittäiset kielet muuttuivat ajan mittaan yhdenmukaisemmiksi. Vaikuttaa todistetulta, että Homo sapiens oli peräisin Afrikasta. Odotamme varmuutta siitä, että tämä koskee myös heidän kieltään

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Aakkoset
Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Äidinkielen päivä
Rakastatko äidinkieltäsi? Sitten sinun pitäisi juhlia sitä tulevaisuudessakin! Ja aina helmikuun 21. päivänä! Se on kansainvälinen äidinkielen päivä. Sitä on juhlittu vuosittain vuodesta 2000 lähtien. UNESCO perusti päivän. UNESCO on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) järjestö. Se huolehtii tieteestä, koulutuksesta ja kulttuurista. UNESCO pyrkii suojelemaan ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Kieletkin ovat kulttuuriperintöä. Siksi niitä pitää suojella, vaalia ja edistää. Kielellistä moninaisuutta juhlistetaan helmikuun 21. päivänä. Arvioiden mukaan maailmassa on 6 000-7 000 kieltä. Puolta niistä uhkaa kuitenkin häviäminen. Joka toinen viikko yksi kieli katoaa ikuisiksi ajoiksi. Kuitenkin jokainen kieli on valtava määrä tietämystä. Kansakunnan tietämys on koottu sen kieliin. Kansakunnan historia heijastuu sen kielestä. Kokemukset ja perinteet siirtyvät kielen välityksellä. Sen vuoksi äidinkieli on osa jokaista kansallista identiteettiä. Kun kieli kuolee, menetetään enemmän kuin vain sanoja. Kaikkea tätä aiotaan juhlistaa helmikuun 21. päivänä. Ihmisten pitäisi ymmärtää kielten merkitys. Heidän pitäisi myös ajatella, mitä he voivat tehdä kielten suojelemiseksi. Osoita siis, että kielesi on sinulle tärkeä! Voisitko ehkä leipoa sen kakkuun? Ja laittaa sen päälle sievän kuorrutuksen ja siihen tekstiä. Äidinkielelläsi tietysti!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kielet ja murteet
Maailmassa on 6 000-7 000 eri kieltä. Murteita on tietysti paljon enemmän. Mikä ero onkaan taas kielellä ja murteella? Murteissa on aina selkeästi paikallinen sävy. Ne kuuluvat alueellisiin kielimuotoihin. Se tarkoittaa, että murteet ovat kaikkein kapeimmalle alueelle levinnyt kielimuoto. Pääsääntöisesti murteita vain puhutaan eikä kirjoiteta. Niillä on oma kielellinen järjestelmänsä. Ne noudattavat omia sääntöjään. Teoriassa jokaisella kielellä voi olla useita murteita. Kaikki murteet kuuluvat jonkin maan yleiskieleen. Jonkin maan kaikki asukkaat ymmärtävät sen yleiskieltä. Eri murteiden puhujat voivat myös viestiä sillä kielellä keskenään. Lähes kaikki murteet menettävät merkitystään. Et kuule kaupungeissa enää juuri lainkaan murteita. Yleiskieltä puhutaan yleensä myös työpaikalla. Siksi murteiden puhujien sanotaan usein olevan yksinkertaisia ja vailla koulutusta. Heitä on toki kaikissa sosiaaliluokissa. Murteen puhujat eivät ole vähemmän älykkäitä kuin muut. Aivan päinvastoin! Murteiden puhujilla on monia etuja. Esimerkiksi kielikurssilla. Murteiden puhujat tietävät, että on olemassa erilaisia kielimuotoja. He ovat myös tottuneet vaihtamaan nopeasti kielellistä tyyliä. Sitä paitsi murteen puhujat ovat taitavampia vaihtelujen suhteen. Heillä on kyky tajuta mikä kielellinen tyyli sopii tiettyyn tilanteeseen. Tämä on jopa tieteellisesti todistettu. Käytä siis rohkeasti murretta – se on sen arvoista!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Internationalismit
Globalisaatio ei pysähdy kieliin. Tämä on ilmeistä kun ”internationalismit” lisääntyvät. Internationalismit ovat sanoja, jotka esiintyvät useissa kielissä. Sanoilla voi sen vuoksi olla sama tai samantapainen merkitys. Ääntäminen on usein samanlainen. Oikeinkirjoituskin on tavallisesti hyvin samantapainen. Internationalismien leviäminen on mielenkiintoista. Ne eivät piittaa lainkaan rajoista. Eivät maantieteellistä rajoista. Eivät varsinkaan kielellisistä rajoista. Jotkut sanat ymmärretään joka maanosassa. Sana hotel on tästä hyvä esimerkki. Se esiintyy lähes kaikkialla maailmassa. Monet internationalismit tulevat tieteestä. Tekniset käsitteet leviävät myös nopeasti eri puolille maailmaa. Vanhoilla internationalismeilla on yhteinen kanta. Ne ovat kehittyneet samasta sanasta. Useimmat internationalismit ovat kuitenkin yleensä lainattuja. Toisin sanoen sanat on yksinkertaisesti sulautettu muihin kieliin. Kulttuuriyhteisöillä on omaksumisessa tärkeä rooli. Jokaisella sivilisaatiolla on omat perinteensä. Sen vuoksi kaikkia uusia käsitteitä ei oteta vastaan kaikkialla. Kulttuurinormit päättävät, mitkä ideat hyväksytään. Joitakin asioita on vain tietyissä osissa maailmaa. Toiset asiat leviävät hyvin nopeasti kaikkialle maailmaan. Mutta asioiden nimet leviävät vain silloin kun itse asiat leviävät. Juuri tuon takia internationalismit ovat niin jännittäviä! Kun löydämme kieliä, löydämme aina myös kulttuureja.

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Ajattelu ja kieli
Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa. Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kieliperheet
Noin seitsemän miljardia ihmistä asuu maapallolla. He puhuvat noin 7 000 eri kieltä! Aivan kuten ihmiset, kieletkin voivat olla sukulaisia. Toisin sanoen ne ovat peräisin yhteisestä kannasta. Jotkut kielet ovat taas täysin eristyneitä. Ne eivät ole geneettisesti yhteydessä mihinkään muuhun kieleen. Esimerkiksi baskin kieltä Euroopassa pidetään eristyneenä kielenä. Mutta useimmilla kielillä on ”vanhempia”, ”lapsia” tai ”sisaruksia”. Ne kuuluvat tiettyyn kieliperheeseen. Voit havaita kielten samankaltaisuuksia vertailemalla. Nykyisin kielitieteilijät luetteloivat noin 300 geneettistä itsenäistä kokonaisuutta. Niiden joukossa on 180 kieliperhettä, joista kussakin on useampi kuin yksi kieli. Muut muodostavat 120 eristynyttä kieltä. Suurin kieliperhe on indoeurooppalainen. Se koostuu noin 280 kielestä. Se sisältää romaaniset, germaaniset ja slaavilaiset kielet. Puhujia on yli kolme miljardia kaikilla mantereilla! Sinotiibetiläinen kieliperhe on hallitseva Aasiassa. Siihen kuuluu yli 1,3 miljardia kielenpuhujaa. Tärkein sinotiibetiläinen kieli on kiina. Kolmanneksi suurin kieliperhe on Afrikassa. Sille on annettu käyttöalueensa perusteella nimi nigeriläis-kongolaiset kielet. ”Vain” 350 miljoonaa puhujaa kuuluu siihen. Swahili on tämän kieliperheen pääkieli. Useimmissa tapauksissa pätee seuraava: mitä läheisempi suhde, sitä parempi ymmärrys. Ihmiset, jotka puhuvat toisilleen läheisiä kieliä, ymmärtävät toisiaan hyvin. He voivat oppia toisen kielen suhteellisen nopeasti. Opiskele siis kieliä - sukukokoukset ovat aina mukavia!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Keinotekoinen esperanto
Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!