▓▓ Exclusive suomi ▓▓

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Vauvat voivat oppia kielioppisääntöjä
Lapset kasvavat hyvin nopeasti. He myös oppivat hyvin nopeasti! Pitää vielä tutkia, miten lapset oppivat. Oppimisprosessi tapahtuu automaattisesti. Lapset eivät huomaa oppivansa. Siitä huolimatta he ovat osaavampia joka päivä. Tämä on myös ilmeistä kielen suhteen. Vauvat eivät osaa muuta kuin itkeä vain muutaman kuukauden ajan. Muutaman kuukauden kuluttua he voivat lausua lyhyitä sanoja. Noista sanoista luodaan sitten lauseita. Vähitellen lapset puhuvat äidinkieltään. Valitettavasti tämä ei toimi aikuisilla. He tarvitsevat kirjoja tai muuta aineistoa oppiakseen. Vain tällä tavoin he voivat esimerkiksi oppia kielioppisääntöjä. Vauvat oppivat kuitenkin kielioppia jo nelikuukautisina! Tutkijat opettivat saksalaisille vauvoille ulkomaisia kielioppisääntöjä. He soittivat vauvoille italiankielisiä lauseita. Näissä lauseissa oli tiettyjä lauseopillisia rakenteita. Vauvat kuuntelivat oikeita lauseita noin 15 minuutin ajan. Myöhemmin lauseita soitettiin vauvoille uudelleen. Tällä kertaa joissakin lauseissa oli virheitä. Samaan aikaan kun vauvat kuuntelivat lauseita, heidän aivokäyriään mitattiin. Tällä tavoin tutkijat saattoivat havaita, miten aivot reagoivat lauseisiin. Ja vauvojen aktiivisuustaso vaihtui lauseiden mukaan! Vaikka he olivat juuri oppineet ne, he havaitsivat virheet. Vauvat eivät luonnollisesti ymmärrä, miksi jotkut lauseet ovat väärin. He seuraavat äännekuvioita. Kun oppii kieltä, se riittää – ainakin vauvoille…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Espanjan kieli
Espanjan kieli kuuluu maailman kieliin. Se on yli 380 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen lisäksi on paljon ihmisiä, joille se on toinen kieli. Espanja onkin sen vuoksi yksi maapallon tärkeimmistä kielistä. Se on myös kaikkein suurin romaaninen kieli. Espanjan puhujat kutsuvat kieltään nimellä español tai castellano. Castellano (kastilia) viittaa espanjan kielen alkuperään. Se kehittyi Kastilian seudulla puhutusta arkikielestä. Useimmat espanjalaiset puhuivat castellanoa jo 1500-luvulla. Nykyisin käsitteitä español ja castellano käytetään vaihtoehtoisesti. Mutta niillä voi myös olla poliittinen ulottuvuus. Espanjan kieli levisi valloituksilla ja siirtomaiden asuttamisella. Espanjaa puhutaan myös Länsi-Afrikassa ja Filippiineillä. Mutta suurin osa espanjan puhujista asuu Amerikassa. Keski- ja Etelä-Amerikassa espanja on hallitseva kieli. Espanjaa puhuvien ihmisten määrä lisääntyy myös Yhdysvalloissa. Noin 50 miljoonaa ihmistä puhuu espanjaa Yhdysvalloissa. Se on enemmän kuin Espanjassa! Amerikan espanja on erilaista kuin Euroopan espanja. Eroja löytyy sanastosta ja kieliopista enemmän kuin muualta. Amerikassa käytetään esimerkiksi erilaista menneen ajan muotoa. Sanavarastossa on myös monia eroja. Joitakin sanoja käytetään ainoastaan Amerikassa, toisia vain Espanjassa. Espanja ei kuitenkaan ole yhdenmukainen Amerikassa. Amerikan espanjasta on monia eri versioita. Espanja on englannin jälkeen eniten opiskeltu kieli maailmassa. Ja se voidaan oppia suhteellisen nopeasti. Mitä siis odotat? - iVamos!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Eleistä puheeksi
Kun puhumme tai kuuntelemme, aivoillamme on paljon tekemistä. Niiden on käsiteltävä kielellisiä signaaleja. Eleet ja symbolit ovat myös kielellisiä signaaleja. Ne olivat olemassa jo ennen ihmispuhetta. Joitakin symboleja ymmärretään kaikissa kulttuureissa. Toisia on opittava. Niitä ei voi ymmärtää pelkästään katsomalla niitä. Eleitä ja symboleja käsitellään kuten puhetta. Ja niitä käsitellään samalla aivojen alueella! Uusi tutkimus on todistanut tämän. Tutkijat ovat testanneet useita koehenkilöitä. Nämä katselivat useita videoklippejä. Samalla kun he katselivat klippejä, heidän aivotoimintaansa mitattiin. Yhden ryhmän klipit esittivät erilaisia asioita. Niitä esitettiin liikkeiden, symbolien ja puheen avulla. Toinen koeryhmä katseli erilaisia videoklippejä. Nämä videon pätkät olivat tyhjänpäiväisiä. Ei ollut puhetta, eleitä eikä symboleja. Niillä ei ollut mitään merkitystä. Mittauksilla tutkijat näkivät, mitä käsiteltiin ja missä sitä käsiteltiin. He kykenivät testaamaan koehenkilöiden aivojen aktiviteettia. Kaikki se, jolla oli jokin merkitys, analysoitiin samalta alueelta. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia. Ne osoittavat, miten aivomme ovat ajan mittaan oppineet kieltä. Aluksi ihminen viesti eleiden avulla. Myöhemmin hän kehitti kielen. Aivojen piti kuitenkin oppia käsittelemään puhetta samalla tavalla kuin eleitä. Ja ilmeisesti aivot yksinkertaisesti päivittivät vanhan version…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Miten aivot oppivat kielioppia?
Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Miten opitaan kaksi kieltä samalla kertaa
Nykyisin vieraista kielistä on tullut entistä tärkeämpiä. Monet ihmiset oppivat vierasta kieltä. Maailmassa on kuitenkin paljon mielenkiintoisia vieraita kieliä. Siksi monet ihmiset oppivat useita kieliä samanaikaisesti. Se ei tavallisesti ole ongelma, jos lapset ovat kasvaneet kaksikieliseksi. Heidän aivonsa oppivat molemmat kielet automaattisesti. Vanhempana he tietävät, mikä kuuluu mihinkin kieleen. Kaksikieliset tuntevat molempien kielten tyypilliset piirteet. Aikuisten suhteen on toisin. He eivät voi oppia niin helposti kahta kieltä samanaikaisesti. Kahta kieltä oppivien pitäisi noudattaa joitakin sääntöjä. Ensinnäkin on tärkeää verrata kieliä toisiinsa. Samaan kieliperheeseen kuuluvat kielet ovat usein hyvin samanlaisia. Se voi johtaa niiden sekoittamiseen. Siksi on järkevää analysoida tarkkaan molempia kieliä. Voit esimerkiksi tehdä luettelon. Siihen voit kirjata yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Sillä tavoin aivojen on pakko työskennellä intensiivisesti molempien kielien kanssa. Aivojen on parempi muistaa molempien kahden kielen erikoisuudet. Pitäisi myös valita erilaiset värit ja kansiot kummallekin kielelle. Se helpottaa erottamaan selvästi kielet toisistaan. Jos opiskellaan erilaisia kieliä, tilanne on erilainen. Kahden hyvin erilaisen kielen sekoittamisesta ei ole vaaraa. Tässä tapauksessa vaara on siinä, että verrataan kieliä toisiinsa! Voisi olla parempi verrata kieliä omaan äidinkieleen. Kun aivot tunnistavat eron, ne oppivat tehokkaammin. On myös tärkeää oppia molemmat kielet yhtä tehokkaasti. Teoriassa aivoille on sama asia, kuinka monta kieltä ne oppivat...

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Euroopan unionin kielet
Euroopan unionissa on nykyisin yli 25 maata. Tulevaisuudessa yhä useampi maa kuuluu unioniin. Uusi maa tavallisesti tarkoittaa myös uutta kieltä. Tällä hetkellä Euroopan unionissa puhutaan yli 20 kieltä. Kaikki unionin kielet ovat tasa-arvoisia. Kielten moninaisuus on kiehtovaa. Mutta se voi myös johtaa ongelmiin. Epäilijät uskovat, että monet kielet ovat esteenä Euroopan unionille. Ne estävät tehokasta yhteistyötä. Siksi monet ajattelevat, että pitäisi olla yksi yhteinen kieli. Kaikkien maiden pitäisi kyetä kommunikoimaan tällä kielellä. Se ei kuitenkaan ole niin helppoa. Mitään kieltä ei voi nimetä ainoaksi viralliseksi kieleksi. Muut maat kokisivat joutuvansa huonompaan asemaan. Eikä Euroopassa ole todella neutraalia kieltä… Keinotekoinen kieli kuten esperanto ei liioin toimisi. Maan kulttuuri heijastuu aina kieleen. Siksi mikään maa ei halua luopua kielestään. Maat näkevät kielessään osan identiteettiään. Kielipolitiikka on tärkeä asia EU:n ohjelmassa. Monikielisyydellä on jopa oma komissaari. EU:lla on maailmassa eniten kääntäjiä ja tulkkeja. Noin 3 500 ihmistä työskentelee yhden sopimuksen aikaansaamiseksi. Aivan kaikkia asiakirjoja ei kuitenkaan voida aina kääntää. Se veisi liikaa aikaa ja maksaisi liian paljon. Useimmat asiakirjat käännetään vain muutamalle kielelle. Kielten monilukuisuus on yksi EU:n suurimpia haasteita. Euroopan tulisi yhdistyä kadottamatta monia identiteettejään!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kieli ja matematiikka
Ajattelu ja puhe kulkevat rinnakkain. Ne vaikuttavat toisiinsa. Kielelliset rakenteet vaikuttavat ajattelumme rakenteisiin. Joissakin kielissä ei esimerkiksi ole sanoja numeroille. Puhujat eivät ymmärrä numeroiden käsitettä. Matematiikka ja kieli siis kulkevat yhdessä jollain tavoin. Kieliopin ja matematiikan rakenteet ovat usein samanlaisia. Jotkut tutkijat uskovat, että ne myös prosessoidaan samalla lailla. He uskovat, että puhekeskus huolehtii myös matematiikasta. Se voi auttaa aivoja suorittamaan laskutoimituksia. Viimeaikaiset tutkimukset näyttävät kuitenkin tulevan toiseen tulokseen. Ne osoittavat, että aivomme prosessoivat matematiikkaa ilman puhetta. Tutkijat tutkivat kolmea miestä. Nämä koehenkilöt olivat tapaturman uhreja. Sen seurauksena myös puhekeskus oli vaurioitunut. Miesten oli hyvin vaikea puhua. He eivät kyenneet enää luomaan yksinkertaisia lauseita. He eivät myöskään ymmärtäneet sanoja. Puhetestin jälkeen miesten piti ratkaista matemaattisia tehtäviä. Muutamat näistä matemaattisista arvoituksista olivat hyvin monimutkaisia. Silti koehenkilöt kykenivät ratkaisemaan ne! Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia. Ne osoittavat, että matematiikkaa ei ole ohjelmoitu sanojen kanssa. On mahdollista, että kielellä ja matematiikalla on sama perusta. Molempia käsitellään samassa keskuksessa. Mutta matematiikkaa ei tarvitse ensin kääntää puheeksi. Ehkä kieli ja matematiikka kehittyvät myös yhdessä... Kun aivot ovat sitten lakanneet kehittymästä, molemmat ovat olemassa erillisinä!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Nuoret ihmiset oppivat eri lailla kuin vanhemmat ihmiset
Lapset oppivat kielen suhteellisen nopeasti. Se kestää aikuisilla tavallisesti kauemmin. Mutta lapset eivät opi paremmin kuin aikuiset. He vain oppivat eri lailla. Oppiessaan kieliä aivojen pitää saada suoritetuksi varsin paljon. Niiden on opittava samanaikaisesti monia asioita. Kun henkilö oppii kieltä, sen ajatteleminen ei yksin riitä. Hänen täytyy myös oppia lausumaan uusia sanoja. Sitä varten puhe-elinten täytyy oppia uusia liikkeitä. Aivojen täytyy myös oppia reagoimaan uusiin tilanteisiin. On haastavaa kommunikoida vieraalla kielellä. Aikuiset oppivat kuitenkin kieliä eri lailla elämän eri vaiheissa. 20- tai 30-vuotiaina ihmisillä on vielä oppimisrutiineja. Koulu tai opiskelu eivät ole niin kaukana menneisyydessä. Siksi aivot ovat hyvin harjoitetut. Sen ansiosta ne voivat oppia vieraita kieliä hyvin korkealle tasolle. 40-50-vuotiaat ovat oppineet jo paljon. Heidän aivonsa hyötyvät tästä kokemuksesta. Ne voivat yhdistää hyvin uuden sisällön entiseen tietoon. Tuossa iässä aivot oppivat parhaiten asioita, jotka ne tuntevat ennestään. Toisin sanoen kieliä, jotka muistuttavat aikaisemmin elämässä opittuja kieliä. 60-70-vuotiaana ihmisillä on tyypillisesti paljon aikaa. He voivat harjoitella usein. Se on erityisen tärkeää kielten suhteen. Vanhemmat ihmiset oppivat esimerkiksi erityisen hyvin kirjoittamaan vierasta kieltä. Ihminen voi oppia menestyksellisesti kaikenikäisenä. Aivot kykenevät tuottamaan uusia hermosoluja teini-iän jälkeenkin. Ja ne nauttivat siitä…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kielten opiskelu internetin välityksellä
Yhä useammat ihmiset oppivat vierasta kieltä. Ja yhä useammat ihmiset käyttävät siihen internetiä! Verkko-opiskelu on erilaista kuin perinteinen kielikurssi. Ja siinä on paljon etuja! Käyttäjät päättävät itse, milloin he haluavat oppia. He voivat myös valita, mitä he haluavat oppia. Ja he päättävät, kuinka paljon he päivittäin opiskelevat. Verkko-opiskelussa käyttäjien odotetaan oppivan vaistonvaraisesti. Toisin sanoen heidän pitäisi oppia uusi kieli luonnonmukaisesti. Aivan kuten he oppivat kieliä lapsena tai lomalla. Tuolloin käyttäjät oppivat simuloiduissa tilanteissa. He kokevat eri asioita eri paikoissa. Heidän täytyy siinä prosessissa tulla aktiivisiksi. Joissakin ohjelmissa tarvitset korvakuulokkeet ja mikrofonin. Näin voit puhua äidinkieltään puhuvien kanssa. On myös mahdollista saada ääntämisensä analysoiduksi. Sillä tavoin voit parantaa sitä edelleen. Voit jutella toisten käyttäjien kanssa yhteisöissä. Internet tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella liikkeellä ollessa. Voit ottaa kielen mukaasi kaikkialle digitaalisen teknologian ansiosta. Verkkokurssit eivät ole huonompia kuin perinteiset kurssit. Kun ohjelmat on tehty hyvin, ne voivat olla hyvin tehokkaita. Mutta on tärkeää, että verkkokurssi ei ole liian vauhdikas. Liian monet animaatiot voivat viedä huomion oppimismateriaalista. Aivojen pitää käsitellä joka ainoa ärsyke. Sen seurauksena muisti voi nopeasti ylirasittua. Siksi on joskus parempi opiskella hiljaisuudessa kirjan kanssa. Ne, jotka yhdistävät uudet ja vanhat menetelmät edistyvät varmasti hyvin…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Keskity paremmin = opi paremmin
Kun opimme, meidän pitää keskittyä. Kaiken huomiomme pitää kohdistua yhteen asiaan. Keskittymiskyky ei ole luontaista. Ensin pitää oppia keskittymään. Sitä tehdään tavallisesti esikoulussa tai koulussa. Kuusivuotiaana lapset kykenevät keskittymään noin 15 minuutin ajan. 14-vuotiaat teini-ikäiset voivat keskittyä ja työskennellä kaksi kertaa niin pitkään. Aikuisten keskittymisjakso kestää noin 45 minuuttia. Tietyn ajan kuluttua keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen opiskelijat menettävät mielenkiintonsa aineistoon. He voivat myös väsyä tai rasittua. Sen seurauksena opiskelu tulee vaikeammaksi. Muisti ei kykene säilyttämään aineistoa yhtä hyvin. Henkilö kykenee kuitenkin parantamaan keskittymistään! On hyvin tärkeää, että on nukkunut tarpeeksi ennen opiskelua. Väsynyt ihminen kykenee keskittymään vain lyhyen ajan. Aivomme tekevät enemmän virheitä, kun olemme väsyneitä. Tunteemme vaikuttavat myös keskittymiseemme. Henkilön, joka haluaa oppia tehokkaasti, pitäisi olla neutraalissa mielentilassa. Liian monet myönteiset tai kielteiset tunteet estävät opiskelun onnistumista. Tietenkään ihminen ei voi aina hallita tunteitaan. Mutta voit yrittää jättää ne huomiotta, kun opiskelet. Henkilön, joka haluaa keskittyä, pitää olla motivoitunut. Meillä täytyy opiskellessamme aina olla mielessä tavoite. Vain silloin aivomme ovat valmiit keskittymään. Hiljainen ympäristö on myös tärkeä hyvälle keskittymiselle. Ja myöskin: Sinun pitäisi juoda opiskellessasi paljon vettä; se pitää sinut hereillä. Henkilö, joka pitää kaiken tämän mielessään, kykenee varmasti keskittymään kauemmin!