▓▓ Exclusive suomi ▓▓

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!
Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Monien kielten maa, Indonesia
Indonesian tasavalta kuuluu maailman suurimpiin maihin. Noin 240 miljoonaa ihmistä asuu tässä saarivaltiossa. Nämä ihmiset kuuluvat moniin erilaisiin etnisiin ryhmiin. Indonesiassa arvoidaan olevan melkein 500 etnistä ryhmää. Näillä ryhmillä on monia erilaisia kulttuuriperinteitä. He myös puhuvat monia eri kieliä! Indonesiassa puhutaan noin 250 kieltä. Sen lisäksi on monia murteita. Indonesian kielet on tapana luokitella etnisten ryhmien mukaan. On esimerkiksi jaavan tai balin kieli. Kielten moninaisuus johtaa luonnollisesti ongelmiin. Ne haittaavat tehokasta talouden ja hallinnon hoitoa. Siksi Indonesiassa otettiin käyttöön kansallinen kieli. Vuonna 1945 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen virallinen kieli on ollut indonesia. Sitä opetetaan äidinkielen ohella kaikissa kouluissa. Siitä huolimatta kaikki Indonesian asukkaat eivät puhu tätä kieltä. Vain noin 70 % indonesialaisista puhuu indonesiaa sujuvasti. Indonesia on ”vain” 20 miljoonan ihmisen äidinkieli. Siten monet alueelliset kielet ovat yhä hyvin tärkeitä. Indonesian kieli on erityisen mielenkiintoinen kieliä harrastaville. Indonesian oppimisesta on monia etuja. Kieltä pidetään suhteellisen helppona. Kielioppisäännöt voi oppia nopeasti. Ääntäminen perustuu oikeinkirjoitukseen. Oikeinkirjoituskaan ei ole vaikeaa. Monet indonesian sanat tulevat muista kielistä. Ja myös: Indonesia kuuluu pian kaikkein tärkeimpiin kieliin… Tässä on tarpeeksi syitä aloittaa opiskelu, eikö niin?

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Miksi on olemassa niin paljon erilaisia kieliä?
Maailmassa on nykyään yli 6 000 eri kieltä. Siksi tarvitsemme tulkkeja ja kääntäjiä. Kauan sitten kaikki puhuivat vielä samaa kieltä. Tilanne muuttui kuitenkin, kun ihmiset alkoivat siirtyä muualle. He lähtivät Afrikan kodistaan ja muuttivat eri puolille maailmaa. Tämä maantieteellinen etääntyminen johti myös kielelliseen eriytymiseen. Kaikki kansat kehittivät oman viestintämuotonsa. Monia eri kieliä kehittyi yhteisestä kantakielestä. Mutta ihmiset eivät koskaan pysytelleet yhdessä paikassa kovin kauan. Niinpä kielet eriytyivät toisistaan yhä enemmän. Jossakin vaiheessa yhteistä kantaa ei enää voinut tunnistaa. Sen lisäksi mikään kansa ei enää elänyt erityksissä tuhansia vuosia. Kansat ovat aina kosketuksissa toisiinsa. Se muutti kieliä. Kielet ottivat elementtejä vieraista kielistä tai sulautuivat. Tämän vuoksi kielten edistyminen ei koskaan loppunut. Sen takia muuttoliikkeet ja yhteys uusiin ihmisiin selittää kielten monilukuisuuden. Miksi kielet ovat niin erilaisia, on kuitenkin toinen kysymys. Jokainen kehitys seuraa tiettyjä sääntöjä. Täytyykin olla syy siihen, miksi kielet ovat sellaisia kuin ne ovat. Näistä syistä tiedemiehet ovat vuosien ajan olleet kiinnostuneita niistä. He haluaisivat tietää, miksi kielet kehittyvät eri lailla. Sen tutkimiseksi pitää seurata kielten historiaa. Siten voi havaita, mikä muuttui ja milloin. Vieläkään ei tiedetä, mikä vaikuttaa kielten kehitykseen. Kulttuuritekijät tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin biologiset tekijät. Toisin sanoen eri kansojen historia on muovannut niiden kieliä. Kielet kertovat ilmeisesti meille enemmän kuin tiedämmekään…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Miten aivot oppivat uusia sanoja
Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Oppiminen ja lukeminen
Oppiminen ja lukeminen kuuluvat yhteen. Tämä on tietysti erityisen totta opiskeltaessa vieraita kieliä. Jos haluaa oppia uuden kielen hyvin, pitää lukea paljon tekstejä. Lukiessamme kirjallisuutta vieraalla kielellä käsittelemme kokonaisia lauseita. Aivomme oppivat sanastoa ja kielioppia asiayhteyksien pohjalta. Se auttaa niitä tallentamaan helposti uutta sisältöä. Muistillemme on vaikeampaa muistaa yksittäisiä sanoja. Lukemalla opimme sanojen mahdollisia merkityksiä. Sen tuloksena kehitämme tuntumaa uuteen kieleen. Vieraskielinen kirjallisuus ei luonnollisesti saa olla liian vaikeaa. Nykyaikaiset lyhyet tarinat tai rikosromaanit ovat usein hauskoja. Päivälehdillä on se etu, että ne ovat aina ajankohtaisia. Lastenkirjat tai sarjakuvat sopivat myös oppimiseen. Kuvat helpottavat uuden kielen ymmärtämistä. Riippumatta siitä, mitä kirjallisuutta valitset, sen pitäisi olla hauskaa! Toisin sanoen tarinassa pitäisi tapahtua paljon, jotta kieli on vaihtelevaa. Jos et löydä mitään, voit käyttää erityisiä oppikirjoja. Tarjolla on paljon kirjoja, joissa on helppoja tekstejä aloittelijoille. On tärkeää käyttää lukiessaan sanakirjaa. Aina kun et ymmärrä jotain sanaa, sinun pitäisi etsiä se. Aivomme aktivoituvat lukemalla ja oppivat uusia asioita nopeasti. Kaikista sanoista, joita ei ymmärrä, pitää laatia tiedosto. Sillä tavoin niitä sanoja voi käydä läpi usein. Se auttaa myös korostamaan tekstin vieraita sanoja. Silloin tunnistat ne heti seuraavalla kerralla. Edistyt paljon nopeammin, jos luet vierasta kieltä joka päivä. Aivomme nimittäin oppivat nopeasti matkimaan uutta kieltä. Voi käydä niin, että vähitellen jopa ajattelet vieraalla kielellä…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Äidinkieli = tunteiden kieli – vieras kieli = järjen kieli?
Kun opimme vieraita kieliä, virkistämme aivojamme. Ajattelumme muuttuu oppiessamme. Meistä tulee luovempia ja joustavampia. Monimutkainen ajattelu onnistuu paremmin ihmisiltä, jotka ovat myös monikielisiä. Muistia harjoitetaan oppimalla. Mitä enemmän opimme, sitä paremmin se toimii. Monia kieliä oppinut oppii muitakin asioita nopeammin. Hän kykenee ajattelemaan keskittyneemmin ja kauemmin jotain asiaa. Sen tuloksena hän ratkaisee ongelmia nopeammin. Monikieliset yksilöt ovat myös päättäväisempiä. Mutta se, miten he tekevät päätöksiä, riippuu myös kielistä. Kieli, jolla ajattelemme, vaikuttaa päätöksiimme. Psykologit tutkivat useita koehenkilöitä erästä tutkimusta varten. Kaikki koehenkilöt olivat kaksikielisiä. He puhuivat toista kieltä äidinkielensä lisäksi. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen. Kysymys liittyi erään ongelman ratkaisuun. Prosessin aikana koehenkilöiden piti valita kahden vaihtoehdon välillä. Toinen vaihtoehto oli selvästi riskialttiimpi kuin toinen. Koehenkilöiden piti vastata kysymykseen molemmilla kielillä. Ja vastaukset muuttuivat, kun kieli vaihtui! Puhuessaan äidinkieltään koehenkilöt valitsivat riskin. Mutta vieraalla kielellä he valitsivat turvallisemman vaihtoehdon. Tämän kokeen jälkeen koehenkilöiden piti lyödä vetoa. Tässäkin oli selvä ero. Käyttäessään vierasta kieltä he olivat järkevämpiä. Tutkijat olettavat, että olemme keskittyneempiä vierailla kielillä. Sen vuoksi emme tee päätöksiä tunteella, vaan järjellä…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Amerikan alkuperäiset kielet
Amerikassa puhutaan monia eri kieliä. Englanti on pääkieli Pohjois-Amerikassa. Espanja ja portugali hallitsevat Etelä-Amerikassa. Kaikki nämä kielet tulivat Amerikkaan Euroopasta. Ennen siirtomaa-aikaa siellä puhuttiin muita kieliä. Nämä kielet tunnetaan Amerikan alkuperäisinä kielinä. Näihin saakka niitä ei ole merkittävästi tutkittu. Näitä kieliä on valtavasti. Pohjois-Amerikassa arvioidaan olevan noin 60 kieliperhettä. Etelä-Amerikassa niitä saattaa olla jopa 150. Sen lisäksi on monia eristyneitä kieliä. Kaikki nämä kielet ovat hyvin erilaisia. Niissä on ainoastaan muutamia yhteisiä rakenteita. Sen vuoksi kieliä on vaikea luokitella. Niiden erilaisuus piilee Amerikan historiassa. Amerikan asuttaminen tapahtui useassa vaiheessa. Ensimmäiset ihmiset tulivat Amerikkaan yli 10 000 vuotta sitten. Jokainen väestöryhmä toi oman kielensä mantereelle. Alkuperäiset kielet muistuttavat eniten aasialaisia kieliä. Amerikan muinaisten kielten tilanne ei ole samanlainen kaikkialla. Monia Amerikan alkuperäisiä kieliä käytetään edelleen Etelä-Amerikassa. Guaranilla ja ketšualla on miljoonia aktiivisia puhujia. Monet Pohjois-Amerikan kielet sen sijaan ovat melkein kadonneet. Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden kulttuuria alistettiin kauan. Samalla heidän kielensä katosivat. Kiinnostus niitä kohtaan on kuitenkin lisääntynyt muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. On monia ohjelmia, jotka pyrkivät vaalimaan ja suojelemaan noita kieliä. Niillä saattaa siis lopulta olla tulevaisuus…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Eleet helpottavat sanaston oppimista
Kun opimme sanastoa, aivoillamme on paljon tekemistä. Niiden pitää tallentaa jokainen uusi sana. Voit antaa aivoillesi tukea opiskelussa. Se tapahtuu eleiden avulla. Eleet tukevat muistiamme. Se voi muistaa sanat paremmin, jos se käsittelee samanaikaisesti eleitä. Tutkimus on selkeästi todistanut tämän. Tutkijat antoivat koehenkilöiden opiskella sanastoa. Niitä sanoja ei oikeasti ollut olemassa. Ne kuuluivat keinotekoiseen kieleen. Muutamia sanoja opetettiin koehenkilöille yhdessä eleiden kanssa. Toisin sanoen koehenkilöt eivät ainoastaan kuulleet tai lukeneet sanoja. He matkivat myös sanojen merkitystä käyttämällä eleitä. Kun he opiskelivat, heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Tutkijat tekivät prosessin aikana mielenkiintoisen löydön. Kun sanat opittiin eleiden yhteydessä, useampia aivojen alueita aktivoitui. Puhekeskuksen lisäksi myös sensomotoriset alueet näkyivät aktivoituneen. Aivojen aktiivisuuden lisääntyminen vaikuttaa muistiimme. Eleiden kanssa opittaessa muodostuu monimutkaisia verkostoja. Nämä verkostot tallentavat uusia sanoja eri paikkoihin aivoissa. Sanastoa voidaan käsitellä tällä tavoin tehokkaammin. Kun haluamme käyttää tiettyjä sanoja, aivomme löytävät ne nopeammin. Ne myös tallentuvat paremmin. On kuitenkin tärkeää, että ele liittyy sanaan. Aivomme tunnistavat, jos sana ja ele eivät kuulu yhteen. Uudet löydöt voivat johtaa uusiin opetusmenetelmiin. Huonosti kieliä tuntevat yksilöt oppivat usein hitaasti. Mahdollisesti he oppivat helpommin matkiessaan sanoja kehollaan…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Tietokoneet voivat muodostaa uudelleen kuultuja sanoja
Ihminen on kauan haaveillut voivansa lukea ajatuksia. Jokainen haluaisi tietää, mitä toinen ajattelee jollakin hetkellä. Haaveesta ei ole vielä tullut totta. Emme edes nykyaikaisella tekniikalla kykene lukemaan ajatuksia. Toisten ajatukset jäävät salaisuudeksi. Mutta voimme tietää, mitä toiset kuulevat! Tämä on todistettu tieteellisellä kokeella. Tutkijat ovat onnistuneet muodostamaan uudelleen kuultuja sanoja. Sitä varten he analysoivat koehenkilöiden aivokäyriä. Kun kuulemme jotain, aivomme aktivoituvat. Niiden on käsiteltävä kuultu kieli. Prosessin aikana ilmestyy tietty aktiivisuuskuvio. Kuvio voidaan taltioida elektrodeja käyttämällä. Ja tallennetta voidaan myös edelleen käsitellä! Se voidaan muuntaa äänikuvioksi tietokoneella. Tällä tavoin voidaan tunnistaa kuultu sana. Tämä periaate toimii kaikkien sanojen suhteen. Jokainen sana, jonka kuulemme, tuottaa tietyn signaalin. Tämä signaali on aina yhteydessä sanan sointiin. Eli se pitää ”vain” muuttaa äänisignaaliksi. Jos siis tiedät äänikuvion, tiedät myös sanan. Koehenkilöt kuulivat kokeessa oikeita ja keinotekoisia sanoja. Osaa sanoista ei siis ollut olemassa. Siitä huolimatta nekin sanat voitiin muodostaa uudelleen. Tunnistetut sanat voidaan esittää tietokoneella. On myös mahdollista saada ne näkymään näytöllä. Nyt tutkijat toivovat voivansa pian ymmärtää kielisignaaleja paremmin. Haave ajatusten lukemisesta siis elää...

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Yksi kieli, monia muunnoksia
Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…