▓▓ Exclusive suomi ▓▓

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Onko olemassa universaali kielioppi?
Kun opimme kielen, opimme myös sen kieliopin. Kun lapset oppivat äidinkielensä, se tapahtuu automaattisesti. He eivät huomaa, että heidän aivonsa oppivat erilaisia sääntöjä. Siitä huolimatta he oppivat äidinkielensä oikein alusta asti. Koska on paljon erilaisia kieliä, on myös monia kielioppijärjestelmiä. Mutta onko olemassa universaalia kielioppia? Tiedemiehet ovat tutkineet tätä kauan. Uudet tutkimukset voivat antaa vastauksen. Aivotutkijat ovat nimittäin tehneet mielenkiintoisen löydön. He laittoivat koehenkilöt opiskelemaan kielioppisääntöjä. Koehenkilöt olivat kielikoulun oppilaita. He opiskelivat japania tai italiaa. Puolet kielioppisäännöistä oli täysin keksittyjä. Koehenkilöt eivät kuitenkaan tienneet siitä. Opiskelijoille annettiin opiskelun jälkeen lauseita. Heidän piti arvioida, olivatko lauseet oikein. Samaan aikaan kun he käsittelivät lauseita, heidän aivojaan analysoitiin. Toisin sanoen tutkijat mittasivat aivojen aktiivisuutta. Tällä tavoin he saattoivat tutkia, miten aivot reagoivat lauseisiin. Näyttää siltä, että aivomme tunnistavat kieliopin! Puhetta muodostettaessa tietyt aivojen alueet ovat aktiivisia. Brocan alue on yksi niistä. Se on isoaivojen vasemmassa aivolohkossa. Kun opiskelijoilla oli edessään aitoja kielioppisääntöjä, se oli hyvin aktiivinen. Kun he taas katsoivat keksittyjä sääntöjä, aktiivisuus pieneni merkittävästi. Voi siis olla, että kaikilla kielioppijärjestelmillä on sama perusta. Silloin ne kaikki noudattaisivat samoja periaatteita. Ja nämä periaatteet olisivat meissä synnynnäisiä…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Äidinkieli on aina tärkein kieli
Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!
Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Keho reagoi puheeseen
Puhe käsitellään aivoissamme. Aivomme ovat aktiiviset, kun kuuntelemme tai luemme. Tätä voidaan mitata eri menetelmillä. Pelkät aivot eivät kuitenkaan reagoi kielelliseen ärsykkeeseen. Äskettäin tehdyt tutkimukset osoittavat, että puhe myös aktivoi kehoamme. Kehomme työskentelee kuullessaan ja lukiessaan tiettyjä sanoja. Ennen kaikkea sanoja, jotka kuvaavat fyysisiä reaktioita. Sana hymy on tästä hyvä esimerkki. Kun luemme tämän sanan, liikutamme ”hymylihastamme”. Kielteisillä sanoilla on myös mitattavissa oleva vaikutus. Yksi esimerkki tästä on sana kipu. Kehomme näyttää selvän kipureaktion, kun luemme tämän sanan. Voi sanoa, että matkimme lukemaamme tai kuulemaamme. Mitä elävämpää puhe on, sitä enemmän reagoimme siihen. Tarkka kuvaus tuottaa tulokseksi voimakkaan reaktion. Kehon aktiviteettia mitattiin eräässä tutkimuksessa. Koehenkilöille näytettiin erilaisia sanoja. Sanat olivat myönteisiä ja kielteisiä. Koehenkilöiden kasvonilmeet vaihtelivat kokeiden aikana. Suun ja otsan liikkeet vaihtuivat. Tämä todistaa, että sanoilla on meihin voimakas vaikutus. Sanat ovat enemmän kuin vain yksi viestinnän muoto. Aivomme muuttaa puheen kehon kieleksi. Sitä, miten täsmällisesti tämä toimii, ei ole vielä tutkittu. On mahdollista, että tutkimuksen tuloksilla on seurausvaikutuksia. Lääkärit keskustelevat, miten olisi paras hoitaa potilaita. Monien sairaiden ihmisten pitää nimittäin käydä läpi pitkiä hoitojaksoja. Ja hoitoon liittyy paljon puhetta…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Sokeat prosessoivat puhetta tehokkaammin
Ihmiset, jotka eivät näe, kuulevat paremmin. Sen seurauksena he selviytyvät helpommin jokapäiväisessä elämässä. Sokeat voivat myös prosessoida puhetta paremmin! Lukemattomat tieteelliset tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Tutkijat antoivat koehenkilöiden kuunnella äänityksiä. Sitten puhenopeutta lisättiin huomattavasti. Siitä huolimatta sokeat koehenkilöt ymmärsivät äänityksiä. Näkevät koehenkilöt sen sijaan ymmärsivät hyvin huonosti. Puhenopeus oli heille liian suuri. Toinen koe tuotti samanlaiset tulokset. Näkevät ja sokeat koehenkilöt kuuntelivat monenlaisia lauseita. Osaa jokaisesta lauseesta oli käsitelty. Viimeinen sana oli korvattu mitään tarkoittamattomalla sanalla. Koehenkilöiden piti arvioida lauseita. Heidän piti päättää, oliko lauseissa järkeä vai ei. Samaan aikaan kun he käsittelivät lauseita, heidän aivojaan analysoitiin. Tutkijat mittasivat tiettyjä aivokäyriä. Sillä tavoin he näkivät, miten nopeasti aivot ratkaisivat tehtävän. Sokeilla koehenkilöillä tietty signaali ilmestyi hyvin nopeasti. Tämä signaali osoittaa, että lause on analysoitu. Näkevillä koehenkilöillä tuo signaali ilmaantui paljon myöhemmin. Sitä, miksi sokeat ihmiset käsittelevät puhetta tehokkaammin, ei vielä tiedetä. Tiedemiehillä on kuitenkin teoria. He uskovat, että näiden aivot käyttävät tiettyä aivojen aluetta intensiivisesti. Se on alue, jolla näkevät ihmiset käsittelevät visuaalisia ärsykkeitä. Tätä aluetta sokeat ihmiset eivät käytä näkemiseen. Se on siis käytettävissä muihin tehtäviin. Siksi sokeilla on suurempi puheen käsittelykapasiteetti…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Mitä sanat kertovat meille
Maailmassa on monia miljoonia kirjoja. Tähän mennessä kirjoitettujen kirjojen määrää ei tiedetä. Suuri määrä tietoa on tallennettu näihin kirjoihin. Jos joku lukisi ne kaikki, hän tietäisi paljon elämästä. Kirjat nimittäin osoittavat meille, miten maailma muuttuu. Jokaisella aikakaudella on omat kirjansa. Lukemalla niitä pääsee selville siitä, mikä on tärkeää ihmisille. Valitettavasti kukaan ei voi lukea kaikkia kirjoja. Mutta nykyaikainen teknologia voi auttaa analysoimaan kirjoja. Digitalisoimalla kirjat voidaan tallentaa datan tavoin. Sen jälkeen sisältöä voidaan analysoida. Tällä tavoin kielentutkijat näkevät, miten kieli on muuttunut. On jopa mielenkiintoisempaa laskea sanojen esiintymistiheyttä. Sillä tavalla voidaan löytää joidenkin asioiden merkitys. Tiedemiehet tutkivat yli viisi miljoonaa kirjaa. Kirjat olivat viimeisiltä viideltä vuosisadalta. Kaikkiaan 500 miljardia sanaa analysoitiin. Sanojen toistumistiheys osoittaa, miten ihmiset elivät silloin ja nyt. Ajatukset ja suuntaukset heijastuvat kieleen. Sana men (miehet) on esimerkiksi menettänyt hiukan merkitystään. Sitä käytetään nykyisin aiempaa vähemmän. Sana women (naiset) toistuu sen sijaan huomattavasti useammin. Sanoja katsomalla voi myös nähdä, mitä syömme mieluusti. Sana ice cream (jäätelö) oli hyvin tärkeä 1950-luvulla. Sen jälkeen sanat pizza ja pasta tulivat suosituiksi. Käsite sushi on ollut tärkeä muutaman vuoden ajan. Hyviä uutisia kaikille kielten harrastajille… Kielemme saa lisää sanoja joka vuosi!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Luova kieli
Luovuus on nykyisin tärkeä ominaisuus. Jokainen haluaa olla luova. Luovia ihmisiä näet pidetään älykkäinä. Kielemme pitäisi myös olla luovaa. Aikaisemmin ihmiset yrittivät puhua niin virheettömästi kuin mahdollista. Nykyisin ihmisen pitäisi puhua niin luovasti kuin mahdollista. Mainonta ja uusi media ovat tästä esimerkkejä. Ne osoittavat, miten kielen kanssa voi leikkiä. Viimeisten 50 vuoden aikana luovuuden merkitys on lisääntynyt suuresti. Jopa tutkimus on huolissaan ilmiöstä. Psykologit, kasvattajat ja filosofit tutkivat luovia prosesseja. Luovuus määritellään kyvyksi luoda jotain uutta. Luova puhuja tuottaa siis uusia kielellisiä muotoja. Ne voivat olla sanoja tai kieliopillisia rakenteita. Luovaa kieltä tutkimalla kielentutkijat voivat havaita, miten kieli muuttuu. Mutta kaikki eivät ymmärrä uusia kielellisiä elementtejä. Ymmärtääksesi luovaa kieltä tarvitset tietoja. Pitää tietää, miten kieli toimii. Pitää myös tuntea maailmaa, jossa puhujat toimivat. Vain silloin voi ymmärtää, mitä he haluavat sanoa. Teini-ikäisten slangi on tästä esimerkki. Lapset ja nuoret keksivät uusia käsitteitä koko ajan. Aikuiset eivät usein ymmärrä näitä sanoja. Nyt on julkaistu sanakirjoja, jotka selittävät teinislangia. Mutta tavallisesti ne vanhenevat jo yhdessä sukupolvessa! Luovaa kieltä voi kuitenkin oppia. Kouluttajat tarjoavat paljon sellaisia kursseja. Tärkein sääntö on aina: Aktivoi sisäinen äänesi!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen
Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Koodinvaihtoa
Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi. Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Konekäännökset
Tekstien kääntäminen maksaa paljon. Ammattimaiset tulkit ja kääntäjät ovat kalliita. Siitä huolimatta on yhä tärkeämpää ymmärtää muita kieliä. Tietotekniikan tutkijat ja tietotekniset kielentutkijat haluavat ratkaista tämän ongelman. He ovat työskennelleet nyt jonkin aikaa käännöstyökalujen kehittämisen parissa. Nykyisin on useita erilaisia ohjelmia. Mutta konekäännösten laatu ei tavallisesti ole hyvä. Syy ei kuitenkaan ole ohjelmoijissa! Kielillä on hyvin monimutkaisia rakenteita. Tietokoneet puolestaan perustuvat yksinkertaisille matemaattisille periaatteille. Siksi ne eivät aina kykene prosessoimaan kieliä virheettömästi. Käännösohjelman pitää oppia kieli täydellisesti. Jotta se onnistuisi, asiantuntijoiden on opetettava sille tuhansia sanoja ja sääntöjä. Se on käytännössä mahdotonta. On helpompi antaa tietokoneen rouskuttaa numeroita. Se on hyvä siinä! Tietokone voi laskea, mitkä yhdistelmät ovat yleisiä. Se esimerkiksi tunnistaa, mitkä sanat esiintyvät usein vierekkäin. Sitä varten sille pitää antaa erikielisiä tekstejä. Sillä lailla se oppii, mikä on tyypillistä tietyille kielille. Tämä tilastollinen menetelmä parantaa automaattisia käännöksiä. Tietokoneet eivät voi kuitenkaan korvata ihmisiä. Mikään kone ei voi matkia ihmisaivoja, kun kyse on kielestä. Joten kääntäjillä ja tulkeilla on töitä vielä pitkään! Tulevaisuudessa tietokoneet voivat varmaan kääntää yksinkertaisia tekstejä. Laulut, runous ja kirjallisuus sen sijaan vaativat elävän osatekijän. Ne kukoistavat kielen inhimillisen tunnelman ansiosta. Ja hyvä niin…