▓▓ Exclusive suomi ▓▓

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Tuntemattomat kielet
Maailmassa on tuhansia erilaisia kieliä. Kielentutkijoiden arvion mukaan kieliä on 6 000–7 000. Vieläkään ei tiedetä niiden tarkkaa määrää. Näin on siksi, että on olemassa vielä paljon löytämättömiä kieliä. Näitä kieliä puhutaan useimmiten etäisillä alueilla. Yksi sellainen alue on esimerkiksi Amazon. Siellä asuu vielä eristyneinä paljon ihmisiä. Heillä ei ole mitään kosketusta muihin kulttuureihin. Siitä huolimatta heillä kaikilla on tietysti oma kielensä. Tunnistamattomia kieliä on myös muualla maailmassa. Emme vielä tiedä, miten paljon kieliä on Keski-Afrikassa. Uutta-Guineaa ei liioin ole tutkittu perusteellisesti kielitieteen näkökulmasta. Aina kun löydetään uusi kieli, se on sensaatio. Pari vuotta sitten tiedemiehet löysivät koron kielen. Koroa puhutaan Pohjois-Intian pienissä kylissä. Vain noin tuhat ihmistä puhuu tätä kieltä. Sitä ainoastaan puhutaan. Korosta ei ole olemassa kirjoitettua muotoa. Tutkijoita ihmetyttää, miten koro on säilynyt niin kauan. Koro kuuluu tiibetiläis-burmalaiseen kieliperheeseen. Näitä kieliä on noin 300 kaikkialla Aasiassa. Mutta koro ei ole läheistä sukua millekään näistä kielistä. Se tarkoittaa, että sillä täytyy olla aivan oma historia. Valitettavasti pienet kielet kuolevat nopeasti. Joskus kieli katoaa yhden ainoan sukupolven aikana. Sen takia tutkijoilla on usein vain vähän aikaa tutkia niitä. Mutta koron suhteen on hiukan toivoa. Sitä aiotaan tallentaa äänikirjastoon...

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Vähemmistökielet Euroopassa
Euroopassa puhutaan monia eri kieliä. Useimmat niistä ovat indoeurooppalaisia kieliä. Suurten kansalliskielten lisäksi on myös monia pienempiä kieliä. Ne ovat vähemmistöjen kieliä. Vähemmistökielet ovat erilaisia kuin viralliset kielet. Mutta ne eivät ole murteita. Ne eivät liioin ole siirtolaisten kieliä. Vähemmistökielet ovat aina sidoksissa etniseen taustaan. Toisin sanoen ne ovat erityisten etnisten ryhmien kieliä. Lähes jokaisessa Euroopan maassa on vähemmistökieliä. Niitä on Euroopan unionissa noin 40. Joitakin vähemmistökieliä puhutaan vain yhdessä maassa. Yksi esimerkki niistä on sorbi Saksassa. Romanikielen puhujia on puolestaan monissa Euroopan maissa. Vähemmistökielillä on erityinen asema. Se johtuu siitä, että niitä puhuu suhteellisen pieni ryhmä. Näillä ryhmillä ei ole varaa rakentaa omia koulujaan. Niiden on myös vaikeaa julkaista omaa kirjallisuuttaan. Tämän tuloksena monia vähemmistökieliä uhkaa katoaminen. Euroopan unioni haluaa suojella vähemmistökieliä. Onhan jokainen kieli tärkeä osa kulttuuria tai identiteettiä. Jotkut kansat eivät kuulu kansainyhteisöön ja ovat vähemmistöjä. Erilaisten ohjelmien ja projektien tavoitteena on edistää heidän kieliään. Toivotaan, että pienempien etnisten ryhmien kulttuuri kyetään myös säilyttämään. Siitä huolimatta jotkut vähemmistökielet katoavat pian. Niiden joukossa on liivin kieli, jota puhutaan yhdessä Latvian maakunnassa. Liivin kieltä äidinkielenä puhuu vain 20 ihmistä. Liivin kieli onkin Euroopan pienin kieli.

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Naiset ovat kielellisesti lahjakkaampia kuin miehet!
Naiset ovat juuri yhtä älykkäitä kuin miehet. Molemmilla on keskimäärin sama älykkyysosamäärä. Mutta sukupuolet ovat taitavia eri asioissa. Miesten kolmiulotteinen ajattelu on esimerkiksi parempi. He ovat myös parempia ratkaisemaan matemaattisia ongelmia. Naisilla taas on parempi muisti. Ja he hallitsevat paremmin kieliä. Naiset tekevät vähemmän virheitä oikeinkirjoituksessa ja kieliopissa. Heillä on myös laajempi sanavarasto, ja he lukevat sujuvammin. Siksi he tavallisesti saavat parempia tuloksia kielitesteissä. Naisten kielellinen etevyys johtuu aivoista. Miehen ja naisen aivot ovat järjestyneet eri lailla. Vasen aivopuolisko vastaa kielestä. Tämä alue ohjaa kielellisiä prosesseja. Siitä huolimatta naiset käyttävät molempia aivopuoliskoja tuottaessaan puhetta. Sen lisäksi heidän aivojensa molemmat puoliskot kykenevät vaihtamaan ajatuksia paremmin. Naisen aivot ovat siis aktiivisempia puheen tuottamisessa. Ja naiset voivat tuottaa puhetta tehokkaammin. Sitä, miten aivot eroavat, ei vielä tunneta. Jotkut tiedemiehet uskovat, että syy löytyy biologiasta. Naisen ja miehen perintötekijät vaikuttavat aivojen kehittymiseen. Naiset ja miehet ovat sellaisia kuin ovat hormonien takia. Toiset sanovat, että kasvatuksemme vaikuttaa kehitykseemme. Tyttövauvoille puhutaan ja luetaan enemmän. Nuoret pojat saavat toisaalta enemmän teknisiä leluja. Voi olla, että ympäristömme muokkaa aivojamme. Toisaalta kaikkialla maailmassa on tiettyjä eroavuuksia. Ja lapsia kasvatetaan eri lailla joka kulttuurissa…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kielen vaihto = persoonallisuuden vaihto
Kieli kuuluu meille. Se on tärkeä osa persoonallisuuttamme. Mutta monet ihmiset puhuvat useita kieliä. Tarkoittaako se, että heillä on monia persoonallisuuksia? Tutkijat uskovat, että on! Kun vaihdamme kieltä, vaihdamme myös persoonallisuuttamme. Toisin sanoen käyttäydymme eri lailla. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tulleet tähän tulokseen. He tutkivat kaksikielisten naisten käyttäytymistä. Nämä naiset puhuivat kasvaessaan englantia ja espanjaa. He tunsivat yhtä hyvin molemmat kielet ja kulttuurit. Siitä huolimatta heidän käytöksensä riippui kielestä. Kun he puhuivat espanjaa, he olivat itsevarmempia. He tunsivat myös olonsa mukavaksi, kun heidän ympärillään puhuttiin espanjaa. Kun he sitten puhuivat englantia, heidän käytöksensä muuttui. He olivat vähemmän varmoja ja usein epävarmoja itsestään. Tutkijat huomasivat myös, että naiset vaikuttivat yksinäisemmiltä. Kieli, jota puhumme, vaikuttaa siis käytökseemme. Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi on näin. Ehkä meitä ohjaavat kulttuurinormit. Kun puhumme, ajattelemme kulttuuria, josta kieli tulee. Tämä tapahtuu automaattisesti. Siksi yritämme sopeutua kulttuuriin. Käyttäydymme tavalla, joka on tavanomainen sille kulttuurille. Kiinan puhujat olivat kokeissa hyvin varautuneita. Englantia puhuessaan he olivat avoimempia. Mahdollisesti muutamme käytöstämme sulautuaksemme paremmin. Haluamme olla samanlaisia kuin ne, joiden kanssa puhumme…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kuka ymmärtää ketä?
Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys. Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys. Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Muisti tarvitsee puhetta
Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Salakielet
Kielillä pyrimme kertomaan, mitä ajattelemme ja tunnemme. Ymmärtäminen on siis kielen tärkein tavoite. Joskus ihmiset eivät kuitenkaan halua kaikkien ymmärtävän heitä. Siinä tapauksessa he keksivät salakieliä. Salakielet ovat viehättäneet ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi Julius Caesarilla oli oma salakieli. Hän lähetti salakielisiä viestejä valtakuntansa kaikille alueille. Hänen vihollisensa eivät kyenneet lukemaan salakielisiä uutisia. Salakielet ovat suojattua viestintää. Erottelemme itsemme toisista salakielten avulla. Osoitamme kuuluvamme vain tietyille avoimeen ryhmään. Käytämme salakieliä eri syistä. Rakastavaiset ovat kaikkina aikoina kirjoittaneet salakielisiä kirjeitä. Tietyillä ammattiryhmillä on myös omat kielensä. Taikureille, varkaille ja liike-elämän ihmisille on myös omia kieliä. Salakieliä käytetään kuitenkin useimmiten poliittisiin tarkoituksiin. Salakieliä on käytetty lähes joka sodassa. Sotilas- ja tiedustelupalveluilla on omat salakielten asiantuntijansa. Kryptologia on koodaustiede. Nykyaikaiset salauskoodit perustuvat monimutkaisiin matemaattisiin kaavoihin. Mutta ne ovat hyvin vaikeita purkaa. Olisi mahdotonta ajatella elämäämme ilman koodikieliä. Kryptattua tietoa käytetään nykyisin kaikkialla. Luottokortit ja sähköpostit – kaikki toimii koodeilla. Lapsista salakielet ovat erityisen jännittäviä. He rakastavat salaisten viestien vaihtamista ystäviensä kanssa. Salakielet ovat jopa hyödyllisiä lapsen kehitykselle… Ne edistävät luovuutta ja kiinnostusta kieltä kohtaan!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Pitkät ja lyhyet sanat
Sanan pituus riippuu sen tietosisällöstä. Tämä on osoitettu amerikkalaisessa tutkimuksessa. Tutkijat arvioivat 10 eurooppalaisen kielen sanoja. Se tehtiin tietokoneen avustuksella. Tietokone analysoi ohjelmalla erilaisia sanoja. Käsittelyssä käytettiin kaavaa, joka laski tietosisällön. Tulokset olivat selvät. Mitä lyhyempi sana, sitä vähemmän tietoa se välittää. On mielenkiintoista, että käytämme lyhyitä sanoja enemmän kuin pitkiä sanoja. Syynä tähän saattaa olla puheen tehokkuus. Kun puhumme, keskitymme tärkeimpään asiaan. Siksi sanat, jotka eivät sisällä paljon tietoa, eivät saa olla liian pitkiä. Se takaa, ettemme käytä liikaa aikaa vähemmän tärkeisiin asioihin. Pituuden ja sisällön vastaavuudesta on toinen etu. Se varmistaa, että tietosisältö pysyy aina ennallaan. Toisin sanoen sanomme aina saman verran tietyssä ajassa. Voimme esimerkiksi käyttää vähän pitkiä sanoja. Mutta voimme myös käyttää monia lyhyitä sanoja. Ei ole väliä, mitä valitsemme. Tietosisältö pysyy ennallaan. Sen seurauksena puheessamme on yhtenäinen rytmi. Kuulijoiden on helpompi seurata puhettamme. Jos tiedon määrä vaihtelisi koko ajan, se olisi vaikeaa. Kuulijamme eivät kykenisi sopeutumaan puheeseemme hyvin. Ymmärtäminen tulisi näin vaikeaksi. Kun haluaa tulla parhaiten ymmärretyksi, pitää käyttää lyhyitä sanoja. Lyhyet sanat ymmärretään nimittäin paremmin kuin pitkät sanat. Siksi periaate on: Keep It Short and Simple - Puhu lyhyesti ja yksinkertaisesti! Lyhennys englanniksi: KISS!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Esi-isiemme kieli
Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Tunteetkin puhuvat eri kieliä!
Monia eri kieliä puhutaan eri puolilla maailmaa. Ei ole universaalia ihmiskieltä. Entä kasvojen ilmeet? Onko tunteiden kieli universaali? Ei, siinäkin on eroja! Hyvin kauan uskottiin, että ihmiset ilmaisevat tunteita samalla tavoin. Kasvonilmeiden kielen ajateltiin tulevan ymmärretyksi kaikkialla. Charles Darwin uskoi, että tunteet ovat ihmisille elintärkeitä. Siksi niiden täytyi tulla ymmärretyksi samalla tavoin kaikissa kulttuureissa. Uusissa tutkimuksissa on tultu kuitenkin erilaiseen tulokseen. Ne osoittavat, että tunteiden kielessä on myös eroja. Toisin sanoen kulttuurimme vaikuttaa kasvonilmeisiin. Siksi ihmiset eri puolilla maailmaa näyttävät ja tulkitsevat tunteitaan eri lailla. Tiedemiehet erottavat kuusi perustunnetta. Ne ovat onni, suru, viha, inho, pelko ja hämmästys. Eurooppalaisilla on kuitenkin erilaiset kasvonilmeet kuin aasialaisilla. Ja he lukevat erilaisia asioita samoista ilmeistä. Useat kokeet ovat todistaneet tämän. Niissä koehenkilöille näytettiin tietokoneesta kasvoja. Koehenkilöiden piti kuvailla, mitä he näkivät kasvoista. On monia syitä siihen, miksi tulokset vaihtelivat. Tunteita näytetään joissakin kulttuureissa enemmän kuin toisissa. Kasvojen ilmeiden intensiivisyyttä ei tulkita samalla tavoin kaikkialla. Eri kulttuureista tulevat ihmiset kiinnittävät myös huomiota eri asioihin. Aasialaiset keskittyvät silmiin lukiessaan kasvonilmeitä. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset taas katsovat suuta. Yksi kasvonilme kuitenkin ymmärretään kaikissa kulttuureissa… Se on kaunis hymy!