▓▓ Exclusive suomi ▓▓

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kieli ja mainonta
Mainonta edustaa tiettyä viestinnän muotoa. Sillä halutaan luoda yhteys tuottajien ja kuluttajien välille. Aivan kuin kaikilla viestintätyypeillä silläkin on pitkä historia. Poliitikkoja tai majataloja mainostettiin jo muinaisina aikoina. Mainonnan kieli käyttää erityisiä puhetaidon elementtejä. Koska sillä on tavoite, se on suunniteltua viestintää. Meidän kuluttajien huomiota haetaan; meidän kiinnostuksemme on herätettävä. Ennen kaikkea meidän pitää kuitenkin haluta tuotetta ja ostaa se. Mainonnan kieli on sen vuoksi tyypillisesti hyvin yksinkertaista. Käytetään vain harvoja sanoja ja yksinkertaisia iskulauseita. Sillä lailla muistimme säilyttäisi hyvin sisällön. Tietyn tyyppiset sanat kuten adjektiivit ja superlatiivit ovat yleisiä. Ne kuvailevat tuotetta erityisen hyödylliseksi. Tämän seurauksena mainonnan kieli on yleensä hyvin myönteistä. On mielenkiintoista, että mainonnan kieleen vaikuttaa aina kulttuuri. Se tarkoittaa, että mainonnan kieli kertoo meille paljon yhteiskunnista. Nykyisin käsitteet kuten ”kauneus” tai ”nuoruus” ovat hallitsevia monissa maissa. Sanat ”tulevaisuus” ja ”turvallisuus” esiintyvät myös usein. Erityisesti länsimaisissa yhteiskunnissa englannin kieli on suosittu. Englantia pidetään nykyaikaisena ja kansainvälisenä. Siksi se toimii hyvin teknisissä tuotteissa. Romaanisista kielistä otetut elementit edustavat nautiskelua ja intohimoa. Niitä suositaan ruoan ja kosmetiikan yhteydessä. Murteen käyttäjät haluavat painottaa sellaisia arvoja kuten kotimaa ja perinne. Tuotteiden nimet ovat usein uudissanoja tai äskettäin luotuja sanoja. Niillä ei tyypillisesti ole mitään merkitystä, vaan ainoastaan miellyttävä sointi. Jotkut tuotenimet voivat todella luoda uran! Yhden pölynimurin nimestä on tullut imurointia tarkoittava verbi – hoover!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Menestyksellistä puhumista voi oppia!
Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Tonaaliset kielet
Useimmat maailmassa puhuttavat kielet ovat tonaalisia kieliä. Äänteiden sävelkorko on erittäin tärkeä tonaalisissa kielissä. Se määrää sanojen tai tavujen merkityksen. Sävelkorko kuuluu tiukasti yhteen sanan kanssa. Useimmat Aasian kielet ovat tonaalisia kieliä. Esimerkiksi kiina, thai ja vietnam. Myös Afrikassa on useita tonaalisia kieliä. Monet Amerikan alkuperäisten asukkaiden kielet ovat myös tonaalisia kieliä. Indoeurooppalaisissa kielissä on useimmiten vain tonaalisia elementtejä. Tämä koskee esimerkiksi ruotsia ja serbiaa. Erilaisten sävelkorkojen määrä on erilainen yksittäisissä kielissä. Kiinan kielessä on erotettavissa neljä erilaista sävelkorkoa. Näin tavulla ma voi olla neljä merkitystä. Ne ovat äiti, hamppu, hevonen ja rähistä-verbi. Mielenkiintoista on se, että tonaaliset kielet vaikuttavat myös kuulemiseemme. Absoluuttisen kuulon tutkimukset ovat osoittaneet sen. Absoluuttinen kuulo kykenee tunnistamaan kuullut sävelkorot täsmällisesti. Absoluuttinen kuulo on hyvin harvinainen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Harvemmalla kuin yhdellä 10 000 ihmisestä on sellainen. Toisin on kiinaa äidinkielenään puhuvilla. Heillä on yhdeksän kertaa useammin tämä erikoinen kyky. Meillä kaikilla oli absoluuttinen kuulo, kun olimme pikkulapsia. Käytimme sitä oppiessamme puhumaan oikein. Valitettavasti useimmat ihmiset kadottavat sen myöhemmin. Sävelkorko on myös tärkeää musiikissa. Tämä on erityisen totta kulttuureissa, joissa puhutaan tonaalista kieltä. Heidän pitää noudattaa melodiaa hyvin tarkasti. Muuten kaunis rakkauslaulu kuulostaa hölmöltä!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kielen muuttuminen
Maailma, jossa elämme, muuttuu joka päivä. Sen vuoksi kielemme ei voi koskaan jäädä paikoilleen. Se kehittyy jatkuvasti kanssamme ja on sen vuoksi dynaaminen. Tämä muutos voi koskea kaikkia kielen alueita. Toisin sanoen se voi vaikuttaa eri tavoin. Foneettinen muutos vaikuttaa kielen äänijärjestelmään. Semanttisen muutoksen myötä sanojen merkitys muuttuu. Sanastollinen muutos vaihtaa sanavarastoa. Kieliopillinen muutos muuttaa kieliopillisia rakenteita. Kielellisen muutoksen syyt ovat monenlaisia. Usein syyt ovat taloudellisia. Puhujat tai kirjoittaja haluavat säästää aikaa tai ponnistusta. Jos kyse on siitä, he yksinkertaistavat puhettaan. Innovaatiot voivat myös edistää kielen muutosta. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun on keksitty uusia asioita. Asiat tarvitsevat nimityksiä, joten syntyy uusia sanoja. Kielen muuttuminen ei yleensä ole suunniteltua. Se on luonnollinen prosessi ja tapahtuu usein automaattisesti. Mutta puhujat voivat myös vaihtaa kieltään melko tietoisesti. He tekevät sen halutessaan saada aikaan tietyn vaikutuksen. Vieraiden kielten vaikutus edistää myös kielen muuttumista. Tämä on erityisen ilmeistä globalisaation aikoina. Englannin kieli vaikuttaa toisiin kieliin enemmän kuin mikään muu. Voit löytää englanninkielisiä sanoja lähes jokaisesta kielestä. Niitä kutsutaan anglisismeiksi. Kielen muuttumista on kritisoitu tai pelätty muinaisista ajoista lähtien. Samaan aikaan kielen muuttuminen on myönteinen merkki. Se nimittäin todistaa, että kielemme on elävä – niin kuin mekin!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Vauvat lukevat huulilta!
Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa
Säännöllisesti liikuntaa harjoittavat muokkaavat usein kehoaan. On ilmeisesti mahdollista harjoittaa myös aivojaan. Se tarkoittaa, että kielen oppimiseen tarvitaan muutakin kuin älykkyyttä. On yhtä tärkeää harjoitella säännöllisesti. Harjoitus nimittäin vaikuttaa myönteisesti aivojen rakenteisiin. Erityinen kielilahjakkuus on tietysti yleensä perinnöllistä. Silti tehokas harjoitus voi muuttaa tiettyjä aivojen rakenteita. Puhekeskuksen tilavuus kasvaa. Paljon harjoittelevien ihmisten hermosolutkin muuttuvat. Uskottiin pitkään, että aivot pysyvät muuttumattomina. Uskottiin, että sitä, mitä emme opi lapsena, emme opi koskaan. Aivotutkijat ovat kuitenkin tulleet täysin erilaiseen johtopäätökseen. He kykenivät osoittamaan, että aivomme pysyvät notkeina koko elämän ajan. Voisi sanoa, että ne toimivat kuin lihas. Siksi ne voivat kasvaa vanhuuteen saakka. Jokainen tiedon syöttö käsitellään aivoissa. Kun aivoja on harjoitettu, ne käsittelevät syötteitä paljon paremmin. Toisin sanoen ne toimivat nopeammin ja tehokkaammin. Tämä periaate pätee yhtäläisesti sekä nuoriin että vanhoihin. Aivojen harjoittamiseen ei silti välttämättä tarvita opiskelua. Lukeminenkin on oikein hyvää harjoitusta. Vaativa kirjallisuus kehittää erityisesti puhekeskustamme. Se merkitsee sanavarastomme laajentumista. Lisäksi tunteemme kieltä kohtaan parantuu. On mielenkiintoista, että puhekeskus ei yksin käsittele kieltä. Motorisia taitoja prosessoiva alue käsittelee myös uutta sisältöä. Siksi on tärkeää antaa koko aivoille virikkeitä niin usein kuin mahdollista. Harjoita siis kehoasi JA aivojasi!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kielen kehitys
On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Puhun itselleni
Kun joku puhuu itsekseen, se tuntuu kuuntelijoista oudolta. Silti melkein jokainen puhuu itsekseen säännöllisesti. Psykologit arvoivat, että yli 95 prosenttia aikuisista tekee sitä. Lapset puhuvat melkein aina itsekseen leikkiessään. On siis täysin normaalia käydä keskustelua itsensä kanssa. Kyse on siis vain erikoisesta kommunikaation muodosta. On hyvin hyödyllistä keskustella silloin tällöin itsensä kanssa! Me nimittäin järjestelemme ajatuksiamme puheen avulla. Sisäinen äänemme tulee esiin, kun puhumme itseksemme. Sitä voi myös kutsua ääneen ajattelemiseksi. Erityisesti hajamieliset ihmiset puhuvat varsin usein itsekseen. Heidän tapauksessaan tietty aivojen osa on vähemmän aktiivinen. Siksi heidän järjestelykykynsä on heikompi. Itsekseen puhumalla he pyrkivät olemaan järjestelmällisempiä. Itsekseen puhuminen voi myös auttaa meitä tekemään päätöksiä. Ja se on hyvä keino laukaista stressiä. Itsekseen puhuminen edistää keskittymistä ja tekee sinusta tuottavamman. Jonkin asian sanominen ääneen kestää nimittäin kauemmin kuin vain sen ajatteleminen. Puhuessamme olemme tietoisempia ajatuksistamme. Suoriudumme vaikeista testeistä paremmin, kun puhumme itseksemme prosessin aikana. Erilaiset kokeet ovat todistaneet sen. Voimme myös rohkaista itseämme puhumalla itseksemme. Monet urheilijat puhuvat itsekseen motivoituakseen. Valitettavasti puhumme itseksemme yleensä kielteisissä tilanteissa. Siksi meidän pitäisi aina yrittää olla myönteisiä. Meidän pitää usein käydä läpi uudelleen, mitä toivomme. Tällä lailla voimme vaikuttaa myönteisesti toimiimme puheen avulla. Valitettavasti tämä toimii vain silloin, kun pysyttelemme järkevinä!

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Kielinerot
Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?

 

[☾♔TALAYEH_A♔☽]

Vauva on kielilahjakkuus
Jo ennen kuin vauvat alkavat puhua, he tietävät paljon kielistä. Erilaiset kokeet ovat todistaneet sen. Lapsen kehitystä tutkitaan erityisissä vauvalaboratorioissa. Samoin tutkitaan, miten lasten kielten oppiminen tapahtuu. Vauvat ovat ilmeisesti älykkäämpiä kuin olemme tähän saakka ajatelleet. Jo kuusikuukautisina heillä on monia kielellisiä kykyjä. He kykenevät esimerkiksi tunnistamaan äidinkielensä. Ranskalaiset ja saksalaiset vauvat reagoivat eri lailla tiettyihin äänteisiin. Erilaiset painotuskuviot johtavat erilaiseen käyttäytymiseen. Joten vauvoilla on tuntuma oman kielensä sävelkorosta. Hyvin pienet lapset voivat myös muistaa useita sanoja. Vanhemmat ovat hyvin tärkeitä vauvojen kielelliselle kehitykselle. Vauvat nimittäin tarvitsevat vuorovaikutusta heti syntymän jälkeen. He haluavat viestiä isän ja äidin kanssa. Vuorovaikutukseen pitää kuitenkin liittyä myönteisiä tunteita. Vanhemmat eivät saa olla stressaantuneita, kun he puhuvat vauvoilleen. On myös väärin puhua heidän kanssaan vain harvoin. Stressillä tai hiljaisuudella voi olla kielteisiä vaikutuksia vauvoihin. Näiden kielellinen kehitys saattaa taantua. Vauvojen oppiminen alkaa jo kohdussa! He reagoivat puheeseen ennen syntymää. He kykenevät havaitsemaan tarkasti äänisignaaleja. Syntymän jälkeen he voivat sitten tunnistaa nämä signaalit. Syntymättömät lapset voivat myös jopa oppia kielten rytmin. Vauvat voivat kuulla äitinsä äänen jo kohdussa. Voit siis puhua jopa syntymättömien lasten kanssa. Mutta sinun ei pitäisi liioitella… Lapsella on toki paljon aikaa harjoitella syntymän jälkeen!